Tämmöisen ranttalipojun mä sain käsiteltäväksi tänään siksi aikaa, kun Aino korjaili ahkerana laidunta. Vaikka mä kovasti Kallesta pidänkin, niin välillä vaan tuntuu, että tuo otus on kyllä yksi pirulainen, terveisin "sain pidellä kynsin hampain liinasta kiinni, kun heppa päättää kävellä toiseen suuntaan varoittamatta". Eipä siinä, olihan se varmasti näky, kun meitsi seisoo haara-perusasennossa ja kiskoo naama punaisena ponia pois puskasta....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti